Vallalar.Net

Vallalar Oqaluttuassartaq: Inuup toqumik ajugaasimasup oqaluttuassartaa.

Vallalar Oqaluttuassartaq: Inuup toqumik ajugaasimasup oqaluttuassartaa.

Sooq Vallalar oqaluttuassartaa atuartariaqarparput? Inuup toqumik ajugaasimasup oqaluttuassartaa ilumoortoq. Ilisimatusartoq ilumoortoq inuup toqujunnaarnissaanut aqqut nassaarisimasaa. Ilisimatusarneq inuup timaanik toqusinnaanngitsumik timimik allanngortitsisartoq nassaarisimasoq. Inuup timaanik ilisimatusarnermik timimik allanngortitsisoq. Toquseqanngitsumik inuussagutta aqqut oqaluttuarisimasaat. Guutip pinngortitami piviusunngortinneqarneranik misigisaqarsimasoq Guutillu toqusinnaanngitsoq qanoq ittuunersoq aammalu sumiinnersoq oqaluttuaraa. Taanna upperisaqarnerit tamarmik peerlugit ilisimasavut atorlugit suna tamaat apeqquserlugu ilisimasallu ilumoortut angusimavai.

Ilisimatusartup aqqa ilumoortoq: Ramalingam Aqqa asannittunik taasarpaat: Vallalar. Ukioq inunngorfik: 1823 Ukioq timip qinngornermik timimik allanngortinneqarnera: 1874 Inuuffik: India, Chidambaram, Marudur. Angusaq: Inuk aamma Guutip inissisimaneranik angusaqarsinnaasoq toqusinnaanngitsumillu paasisimasoq, inissisimaffimmillu taanna angusaqarsimasoq. Indiami, Tamil Nadumi, illoqarfimmi Marudhur-imik ateqartumi, illoqarfiup Chidambaramip avannaani kilometerinik 20-nik ungasissusaanik inissisimasumi, Ramalingam Vallalar-imik ateqartoq ataasinngornermi oktobarip 5-ani 1823-mi nalunaaqutaq 17:54-imi inunngorpoq.

Vallalar-ip ataataa Ramajamik ateqarpoq, anaanaalu Chinnammaimik ateqarpoq. Ataata Ramaiah Marudhurimi naatsorsuuserisuuvoq aammalu ilinniartitsisuuvoq meeqqanik ilinniartitsisartoq. Anaanaasoq Chinnammai illu isumagisimavaa meeqqanilu peroriartortillugit. Vallalar-ip ataataa Ramaiah inunngornerminiit qaammatip sisamat qaangiummata toquvoq. Anaanaasoq Chinnammai meeqqaminik ilinniagaqarnissaq siunissarlu eqqarsaatigalugit Indiami Chennaimut ingerlarpoq. Vallalarip utoqqaanerusoq Sabapathy Kanchipurami professori Sabapathyp ataani ilinniarsimavoq. Episkimik oqallinnermi mesterinngorsimavoq. Aningaasat oqalugiartarnermigut pissarsiarisai ilaquttaminik tapersersuinermut atorpai. Sabapathip nammineq qatanngutini Ramalingam ilinniartippaa. Kingusinnerusukkut ilinniartitsisup ilinniarfigisimasaata, Kanchipurami professorip Sabapathip, ataani ilinniarnissaanut nassiuppaa.

Ramalingam, Chennai-mut uteqqissimasoq, Kandasamy-p templianut pulaartarsimavoq. Taanna Kandakottami Naalakkap Muruganip pallorfiginninnissaanut nuannaarsimavoq. Inuusuttuaraalluni Naalakkap pillugu erinarsortarsimavoq erinarsortarlunilu. Ramalingam, atuarfimmut ingerlaqqissimanngitsoq angerlarsimaffimmilu uninngasarsimanngitsoq, qatanngutini utoqqaanerusoq Sabapathimit isornartorsiorneqarpoq. Kisianni Ramalingam qatanngutini utoqqaanerusoq tusarnaarsimanngilaa. Taamaattumik Sabapathip nuliani Papathi Ammal sakkortuumik peqqusimavaa, Ramalingam-imut nerisassanik nerisassiorneq unitsinniarlugu. Ramalingam, qatanngutini utoqqaanerusoq asasaminut akuersaarluni, neriorsuivoq angerlarsimaannassalluni atuarnissanilu. Ramalingam illup qulaani inissisimavoq. Nerisassiornermi piffissat minillugit piffinni allani inimi uninngasarpoq Guutimullu pallorfiginninnermik annertuumik suliaqartarluni. Ullut ilaanni, illup iluani tarrarsuuttumi, nuannaarluni erinarsorlunilu erinarsorluni, upperilluinnarlugu Guuti tassunga saqqummersimasoq.

Qatanngutaa utoqqaanerusoq, Sabapathi, oqaluttualiorneq pillugu oqalugiartartoq, peqqinnannginnera pissutigalugu oqalugiarnermut isumaqatigiissutigisimasaminut peqataasinnaasimanngilaq. Taamaattumik qatanngutini Ramalingam qinnuigaa oqalugiartoqartussamut ingerlaqqissasoq, takkusinnaannginnera taarserniarlugu erinarsuutinik ilaatigut erinarsorluni. Taamaalilluni Ramalingam tassunga ingerlarpoq. Ulloq taanna inuit amerlasuut Sabapathip oqalugiarnera tusarnaarniarlugu katersuupput. Ramalingam erinarsugassat ilaat erinarsorpai soorlu qatanngutini utoqqaanerusoq oqaluttuuppaa. Tamatuma kingorna inuit tassani katersuuttut sivisuumik innersuussutigaat anersaamik oqalugiarnissaa. Taamaattumik Ramalingam aamma isumaqataavoq. Oqalugiarneq unnukkut kingusissukkut pivoq. Kikkut tamarmik tupaallaatigaat nersualaarlugulu. Tamanna siullerpaamik oqalugiarneruvoq. Taamani arfinilinnik ukioqarpoq.

Ramalingam aqqaneq marlunnik ukioqarluni Thiruvottriyurimi pallorfiginnilersimavoq. Taanna ullut tamaasa Thiruvottriyur-imut pisuttarsimavoq, najugaqarfigisaminiit arfineq marlunnik qillerivimmik. Amerlasuut piumasaqarnerat malillugu Ramalingam 27-nik ukioqarluni aappariinnissaminut akuersipput. Taanna qatanngutini Unnamulaip panianik, Thanakodimik, katippoq. Uiusoq nuliartorlu tamarmik ilaqutariittut inuunermi peqataasimanngillat Guutillu eqqarsaatigalugit immersorneqarsimallutik. Nuliani Thanakodi akuersissutigalugu aappariinnerup inuunera ulloq ataaseq atorlugu naammassineqarpoq. Nuliani akuersissutigalugu Vallalar toqusinnaajunnaarnissaq anguniarlugu suliniuteqarnermini ingerlateqqippoq. Ramalingam ilisimassuseq aqqutigalugu Guuti ilumoortoq ilisimasaqarfigerusuppaa. Taamaattumik 1858-imi Chennai qimappaa templerpassuarnillu pulaarluni illoqarfimmut Chidambaram-imik ateqartumut tikilluni. Vallalar Chidambaramimi takugamiuk illoqarfimmi Karunguzhimik ateqartumi, Thiruvengadamimik ateqartumi, aqutsisoq qinnuigaa illoqarfimmini illunilu najugaqassasoq. Asanninnerminit atassuteqarluni Vallalar ukiuni arfinilinni Thiruvengadam-imi najugaqarfimmi najugaqarpoq.

Guuti ilumoortoq niaqqutsinni ajutoornermi inissisimavoq, atomimik mikisumik. Guutip taassuma qaamasuunera erngup milliardilikkuutaanik qaamasuuneranut naleqqiulluarpoq. Taamaattumik inuiaqatigiit nalinginnaasut Guutimik qinngornermik ilutsinniittumik paasinninnissaat anguniarlugu Vallalar qullik avataani inissippaa, qinngornermilu nersualaarlugu. Sathya Dharmachalai-p eqqaani qaamasumik templimik sanaartorneq aallartippaa ukiumi 1871. Templi qaammatit sisamat missaanni naammassineqartoq ’Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit’-mik ateqartippaa. Illoqarfimmi Vadalur-imik taaneqartartumi Guutimut, ajutoornermi ilisimasaq annertooq qaamasumik najugaqartumut, templimik sanavoq. Guuti ilumoortoq tassaavoq ilisimasaq niaqqutsinniittoq, paasinnissinnaanngitsunullu nunarsuarmi templimik sanavoq, templimi tassani qullik ikuallappaa, oqarfigalugillu qullik taanna Guutitut eqqarsaatigissagaat pallorfigissallugulu. Eqqarsaativut taamatut immikkoortippagut Guuti misigisarparput, taanna niaqqutsinni ilisimasaq tassaavoq.

Sisamanngorninnguinnartoq ullaakkut nalunaaqutaq arfineq-marluk missaanni illoqarfimmi Mettukuppami illup Siddhi Valakam-imik taaneqartartup eqqaani tumerparpaartarpoq, inuiaqatigiinnullu ataatsimoortunut sivisuumik oqaluussilluni. Oqaluussineq taanna ’ilinniartitsineq annertooq’-mik taaneqartarpoq. Oqaluussineq taanna inuup nuannaartuaannarnissaanut najoqqutassiorpaa. Apeqquterpassuit assanit pinngortartut akineqarput. Oqaluussineq tassaavoq upperisatsinnik unitsitsinissaq. Taanna oqarpoq aqqut ilumoortoq tassaasoq pinngortitap piviusunngornera qanoq ittuunersoq ilisimasaqarfiginissaa misiginissaalu. Taanna kisiat pinnagu. Vallalar nammineq apeqquterpassuarnik eqqarsaatigisimanngisatsinnik apeqquteqartarsimavoq akisarlugillu. Apeqqutit taakku ukuupput:.

Guuti qanoq ippa? Guuti sumiippa? Guuti ataasiuvoq arlaqarpaluunniit? Sooq Guuti pallorfigisariaqarparput? Guuti pallorfiginngikkutsigu qanoq pisoqassava? Qilammi taamatut ittumik peqarpa? Guuti qanoq pallorfigisariaqarparput? Guuti ataasiuvoq arlaqarpaluunniit? Guuti assanik isinillu peqarpa? Guuti pillugu qanoq iliorsinnaavugut? Guutimik nassaarnissamut ajornannginnerpaaq sunaava? Guuti pinngortitami sumiippa? Formi sorleq tassaavoq toqusinnaanngitsoq? Ilisimasavut qanoq ililluta ilisimassutsimut ilumoortumut allanngortittarpagut? Qanoq ilillutit apeqquteqartarpit akissutissarsisarlutillu? Piviusoq suna uagutsinnut toqqorpaa? Sulinngikkaluarluta Guutimit sumik pissarsisinnaavugut? Upperisarsiorneq Guutimik ilumoortumik ilisimasaqarnissamut iluaqutaava?

Pisoq tulleq tassaavoq, tamilit qaammataani Karthigai-mi, ulloq festivalimi qinngornermik nalliuttorsiorfiusumi, deepa-mik qulliq inimi ikuallattoq tiguaa, siumullu inissippaa mansionimi. Ukioq 1874-imi Thailandimi qaammatip ulluisa 19-ianni, tassa januaarimi, Indiami ulloriarsiornermi eqqaaneqartoq Poosam-ip ulluani, Vallalar-ip tamarmik pilluaqqusimavai. Vallalar unnuap qeqqanut mansionimut isersimavoq. Piumasani naapertorlugu ajoqersukkani pingaaruteqartut, Kalpattu Aiya aamma Thozhuvur Velayudham, inip matuneqarsimasup illuatungaaniit avataaniit matusimavaat.

Ulloq taannali Vallalar timikkut isigisatsinnut ilusitut saqqummersimanngilaq, kisianni ilisimatusarnerup pilersinneqarneranut qinngornermik guutimeersumik qinngortitsisimavoq. Timikkut isigut ilisimassutsip timaanik takusinnaassuseqanngimmata, Naalagaaffitsinnik, sumiluunniit tamaniittumik, takusinnaanngilaq. Ilisimasat timaat inuit isigalugit takuneqarsinnaasumik spektrumip aallakaatitassiaata sinneraniimmat, isigut takusinnaanngilagut. Vallalar, soorlu ilisimasani, siullermik inuttut timiminik timimik pissuseqartumik allanngortippoq, kingornalu nipimik timimik Om-imik taaneqartartumik, kingornalu naassaanngitsumik ilisimassutsimik timimik, taannalu uagutsinnut ilaavoq anersaartuutinillu tunniussisarluni.


You are welcome to use the following language to view vallalar-history

abkhaz - acehnese - acholi - afar - afrikaans - albanian - alur - amharic - arabic - armenian - assamese - avar - awadhi - aymara - azerbaijani - balinese - baluchi - bambara - baoulé - bashkir - basque - batak-karo - batak-simalungun - batak-toba - belarusian - bemba - bengali - betawi - bhojpuri - bikol - bosnian - breton - bulgarian - buryat - cantonese - catalan - cebuano - chamorro - chechen - chichewa - chinese-simplified - chinese-traditional - chuukese - chuvash - corsican - crimean-tatar-cyrillic - crimean-tatar-latin - croatian - czech - danish - dari - dinka - divehi - dogri - dombe - dutch - dyula - dzongkha - english - esperanto - estonian - ewe - faroese - fijian - filipino - finnish - fon - french - french-canada - frisian - friulian - fulani - ga - galician - georgian - german - greek - guarani - gujarati - haitian-creole - hakha-chin - hausa - hawaiian - hebrew - hiligaynon - hindi - hmong - hungarian - hunsrik - iban - icelandic - igbo - indonesian - inuktut-latin - inuktut-syllabics - irish - italian - jamaican-patois - japanese - javanese - jingpo - kalaallisut - kannada - kanuri - kapampangan - kazakh - khasi - khmer - kiga - kikongo - kinyarwanda - kituba - kokborok - komi - konkani - korean - krio - kurdish-kurmanji - kurdish-sorani - kyrgyz - lao - latgalian - latin - latvian - ligurian - limburgish - lingala - lithuanian - llocano - lombard - luganda - luo - luxembourgish - macedonian - madurese - maithili - makassar - malagasy - malay - malay-jawi - malayalam - maltese - mam - manx - maori - marathi - marshallese - marwadi - mauritian-creole - meadow-mari - meiteilon-manipuri - minang - mizo - mongolian - myanmar-burmese - nahuatl-easterm-huasteca - ndau - ndebele-south - nepalbhasa-newari - nepali - nko - norwegian - nuer - occitan - oriya - oromo - ossetian - pangasinan - papiamento - pashto - persian - polish - portuguese-brazil - portuguese-portugal - punjabi-gurmukhi - punjabi-shahmukhi - qeqchi - quechua - romani - romanian - rundi - russian - sami-north - samoan - sango - sanskrit - santali-latin - santali-ol-chiki - scots-gaelic - sepedi - serbian - sesotho - seychellois-creole - shan - shona - sicilian - silesian - sindhi - sinhala - slovak - slovenian - somali - spanish - sundanese - susu - swahili - swati - swedish - tahitian - tajik - tamazight - tamazight-tifinagh - tamil - tatar - telugu - tetum - thai - tibetan - tigrinya - tiv - tok-pisin - tongan - tshiluba - tsonga - tswana - tulu - tumbuka - turkish - turkmen - tuvan - twi - udmurt - ukrainian - urdu - uyghur - uzbek - venda - venetian - vietnamese - waray - welsh - wolof - xhosa - yakut - yiddish - yoruba - yucatec-maya - zapotec - zulu -