Hol ko woni faandaare jibineede aadee?

Faandaare ndee jibineede aadee ko anndude goonga tagoore e heɓde maayde.

< p>Njiylawu: ThiruVarutpa mo Vallalar winndi—yurmeende tagooje.

Facciro am:

Faandaare ndee jibinannde aadee ko... 1. Anndude goonga walla anndude hol ko woni Alla goonga. 2. Heɓde weltaare timmunde e Alla. 3. Heɓde weltaare nde taƴaaka. 4. E kala nokku, won’de e weltaare nde haɗaaka 5. E kala fannu, won’de e weltaare nde haɗaaka 6. Heɓde weltaare nde haɗaaka e kala sahaa.

Faandaare ndee jibinannde aadee ko anndude darnde Alla e heɓde maayde.

Vallalar, keɓɗo darnde Alla, ina haalana en ɗum e humpito mum.

Faandaare jibinannde neɗɗo wonaa ɓeydude ɓiɓɓe mum. Sabu daabaaji goɗɗi ina mbaɗa ɗum kadi e sifaa mum en. Ɓe ngalaa ganndal ko ɓuri nguura e iwdi. Sabu tagooje goɗɗe ko wonaa aadee ina njibina ngam jukkungo. So ko ɓuri jibinde e ñaamde rokkaaka ganndal.

JIBINDE NEƊƊAANGE JIBINDE TOOWNDE : En njogii ganndal ɓurngal toowde e tagooje goɗɗe sabu golle moƴƴe ɗe mbaɗɗen e jibinannde men ɓennunde ndee. So en ngoongɗinii jibinannde men walla en ngoongɗinaani, batte miijooji men, konnguɗi men e golle men ko men.

Daabaaji keɓataa ganndal ko ɓuri haajuuji mum en ko wayi no nguura, hoɗorde, e jibinannde. Kono neɗɗo heƴataa e haajuuji baɗɗiiɗi sabu ko njiɗ-ɗen heɓde ko wonaa nguura e iwdi tan. Ko noon neɗɗo ina jokki e etaade ɓeydaade.

Neɗɗaŋke ina yiɗi wuurde tawa maayaani, kono ina maaya sabu o waɗaani ko haani ngam heɓde nguurndam ɗam maayataa.

So tawii yiɗde jibinannde neɗɗo ko nguura e ɓiɗɗo. O foti weltaade e ɗuum so o dañii ɗeen. Kono hay caggal nde keɓ-ɗen ɗeen, aadee en mbeltiima sabu haajuuji baɗɗiiɗi ɗii ngonaa ko njiɗ-ɗen, ko ɗuum waɗi en mbeltiima, kadi aadee ina etoo ko ɓuri ɗum.

So tawii faandaare jibinannde aadee ko heɓde haajuuji mum, ko wayi no nguura e jibinannde, ndeen noon o foti ko weltaade e mum en so o heɓii ɗum en. Kono hay caggal nde o heɓi ɗe, o weltaaki sabu haajuuji ɓurɗi teeŋtude ɗii ngonaa faandaare jibinannde aadee, ɗum noon o weltaaki, neɗɗo ina jokki e etaade.

Tagaaɗo rokkii neɗɗo ganndal ɓurngal tagooje goɗɗe sabu neɗɗo jibinaa ko ngam heɓde goonga duumotooɗo. Ɗum noon neɗɗaŋke weldataa ko wonaa goonga.

En njibinaaka ngam maayde. En njibinaaka ngam dañde kaalis e maayde. En njibinaaka ngam jibinde e maayde. En njibinaaka ngam hollirde jaambaraagal men. En njibinaaka maayde tawa en nganndaa ko addani en maayde.

Faandaare neɗɗo ko wonde ekstatik mo maayataa.

Ko faati e Vallalar fof e defte mum ɗemngal fulani

Guurɗo fof poti.
Hol ko woni yiɗde jibinannde aadee
Ko ɗe keɓata e feccere moƴƴere Alla. Ko ɗe keɓata e timmal moƴƴere Alla
Hol ko woni nafoore heɓde aduna-weltaare
Hol ko woni nafoore weltaare asamaan
Ko wiyetee weltaare aduna asamaan
So neɗɗo heɓii weltaare, hakkille mum weltoto. So o heɓii sunaare, hakkille makko wontat ko ɓuuɓɗo. So ɗuum ɓennii, hol ko woni jaabawol naamnal ngal
Mbele hakkille men ina heɓa weltaare e mette
Mbele eɗen mbaawi rokkude daabaaji ñaamooɓe kosam sabu yurmeende
Mbele eɗen mbaawi yejjiteede e weelo, puɗɗoɗen rokkude nguura tan ko terɗe galle men
Mbele eɗen njogii ndimaagu haɗde bonanndeeji kewɗi e men
Mbele eɗen mbaawi muñde heege tawa en ñaamaani nguura
Hol no nganndir mi yurmeende tan woni laawol heɓde moƴƴere Alla
Hol nde yurmeende yaltata e tagooje guurɗe e tagooje guurɗe goɗɗe
Yurmeende ina rokka jikkuuji aduna. So yurmeende alaa, ina foti faamde wonde nehdi aduna woodataa. Hol no ɗum wayi
Yurmeende ko kuutorgal e feccere feeñninde moƴƴere Alla
Eɗen poti anndude tigi rigi wonde yurmeende ko laamɓe.
Hol ko saabi ko heewi e tagooje guurɗe ɗe Geno tagi ɗee ina tampi no feewi heege, warhoore, ñawu ekn.
Hol ko woni firo nehdi yurmeende Hol ko woni grammar nehdi yurmeende
Neɗɗaŋke ina jogii ɓalli ceertuɗi e nder koyɗi
Hol ko waɗi banndiraaɓe ɓiɗɓe ɗiɗo ina ceerti jikkuuji e golle
nehdi yurmeende
Mbele maleykaaji ina ñaama nguura kadi ina njogii heege
So tawii ruuhu ina heɓa ko moƴƴi e ko boni walla terɗe e hakkille ina keɓa weltaare e mette So tawii ruuhu ina heɓa hay huunde, hol ko woni nafoore yurmeende
Mbele eɗen mbaawi rokkude daabaaji ñaamooɓe kosam sabu yurmeende
Ko ñaamde leɗɗe ina haɓa e yurmeende
Hol to semmbe ummotooɗo ngam yurmeende ruuhu ummotoo
No paamirten woodde jibinannde ɓennunde
Hol no mbaawirten heɓde weltaare ɓurnde mawnude e dewgal e kewuuji goɗɗi
Hol ko woni innde neɗɗo keɓɗo celestial-bliss
Nyaamnu wumɓe, muumɓe, muumɓe e ŋoŋɗi.
Oh, niɓɓiɗi jooni, hol to njahaten ngam nyaamde
Mbele eɗen njogii ndimaagu suɓaade ɓalli men
Hol ko woni nafoore weltaare ɓurnde toowde
Mbele eɗen poti rokkude jawdi men, sehilaaɓe e gollotooɓe nguura
Hol ko waɗi eɗen keewi teeŋtinde rokkude yimɓe weeloɓe nguura
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee weltaare aduna
Hol ko woni teddeendi mo heɓi ndee weltaare ɓurnde toowde - Hakkille-ɓanndu ko keeriiɗo.
So en njiɗii anndude no keɓirten moƴƴere Alla, nde woni tagoore ndee:-
Hol no moƴƴere Alla feeñirta e ruuhu nde ruuhu ina yurminoo tagooje guurɗe ɗee kala, laabi keewɗi
Hol ko woni normalité moƳƳere Alla, ko ɗum woni feeñninde tagoore
Hol ko laamɗo Veda wiyi e rokkude miskineeɓe nguura Mbele aadee ina waawi wuurde tan tawa alaa ballal woɗɓe
Hol no keɓirten moƴƴere Alla, woni feeñninde Alla e tagoore
Hol no moƴƴere Alla yaltirta e ɓernde, nde ɓernde fuɗata ɓuuɓde e ɓuuɓtude
Eɗen poti anndude wonde moƴƴere, feeñninde Alla e tagoore ndee, ina feeñi e kala nokku e kala sahaa hono nii.
Weltaare nde ummotoo ko e ñaamde kosam ko hol weltaare
Nguurndam galle ɓuri monastik.
Hol no miskiino rokkirta weelo ñaamde
Neɗɗaagal asamaan ina woodi sabu yurmeende e tagooje guurɗe. So yurmeende alaa, nehdi asamaan woodataa. Hol no ɗum wayi
No kosam woniri ñaamdu bonndu Mbele weltaare ummoriinde e ñaamde kosam ina moƴƴi walla ina boni
Ko woni weltaare ɓurnde toowde
No wonirta laamɗo sifaa . Hol laamɗo potɗo e neɗɗo, ñamminɗo weelo, rokki ɗum en ekstaas
Hol no neɗɗo wonirta hakkille
No ñawbuuli cafrotaako safrirta
No heɓirtee ɓiɗɗo ganndo
No nguurndam juutɗam
So aɗa yiɗi anndude no keɓirtaa ndeen moƴƴere
No keɓirten moƴƴere Alla
No rewretee Alla Huutoraade yurmeende tagoore gonnde e aadee en fof
hollude yurmeende e tagooje guurɗe wiyatee kadi ko rewde Geno.
Hol nde siddaaji, annduɓe, e asket en mbaɗtata mette
Mbele heege ina foola laamɗo mo foolaaka
Mbele heege maɓɓe ina addana ɓe yeeyde sukaaɓe maɓɓe tedduɓe
Heege ɓuri torraaji fof bonde. Noy
Mbele torra heege ko gootum e yimɓe fof
Hol no njiyruɗen jeese ɓuuɓɗe sukaaɓe men weelo
Ko min poti ruttaade ndiyam e leɗɗe gonɗe e laddeeji e nokkuuji toowɗi .
Hol no golle bakkaat e nder jibinannde ɓennunde ndee ngartiri e ndee jibinannde jooni
Ko hokkude nguura yurmeende
Yoo en mballu ɓeen wonɓe e caɗeele no sariya Alla yamiri nii
Mbele heege ko kuutorgal ngam yettaade laamɗo-dowla
Mbele en mbaawi nipde ɓuuɓri Mbele en mbaawi ñaamde ɓuuɓri
Ko geɗe ummoriiɗe e leɗɗe ko laaɓtuɗe no gaasa e ƴiye nii
Hol no nganndirten won jibinannde ɓennunde
Mbele ina woodi jeyngol e asamaan
Mbele aawdi ina wuuri walla ina maayi
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee ɗoo weltaare toownde - Ganndal-ɓanndu hay huunde waawaa haɗde ɗum.
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee ɗoo weltaare toownde - Ganndal-ɓanndu alaa sifaa.
Hol ko woni teddeendi mo heɓi ndee weltaare ɓurnde toowde - Ganndal-ɓanndu ko maayngal, ɗum noon waawaa toɗɗaade geɗe joy gonɗe e dow mum.
Hay yimɓe yiɗɓe kadi ina ngondi e heege mum en, ina ɗaminii nguura.
Wuurdu haa abada e hokkude nyaamdu
Yoo en ɗoofto haɗeede Alla
Yoo en mbaren daabaaji bonɗi Hol ko waɗi ko adii fof wiyde, yurmeende ina foti wonde gootum e denndaangal tagooje guurɗe
Hol ko ɓuri himmude e dewgal walla e ñalɗi weltaare goɗɗi
Ko goonga, nguura rokkaama daabaaji e colli tuugnaade e karma mum en. Kono aadee ina foti gollude, heɓa nguura. Koni
Hol ko woni faandaare yurmeende ɓurnde teeŋtude . Hol to ruuhu e Alla ngoni e nder men
Alla yamiri e nder Vedas (binndi) ko nii.
No keɓirten ɗeeɗoo geɗe tati wellitaare e nafooje nguurndam .
Reento cuuɗi goongaaji ɗii e majjere, mbaɗtaa yurmeende.
Hol ko woni faandaare jibineede aadee?
Mumtu yiite heege ganndo.
Hol ko waɗi aadee e tagooje goɗɗe ina ngondi e caɗeele
Sabu ŋakkeende yurmeende e neɗɗaagal, jibinannde bonnde ina ɓeydoo, jikkuuji bonɗi ina ngoodi e kala nokku. Hol no ɗum wayi
No sellirta e kala caɗeele kewɗe e nguurndam men
Hol nde ardiiɓe diine ndewataa nehdi kastaaji mum en e diine mum en
Ittu mette weelo, mbaɗtaa ɓe ɗaanaade.
itta tooke ɗee e nguura, nguurtina ɗum e majjere.
Hol njeenaari ñamminde miskiino mo alaa ballal
Hol ko woni fotde ruuhu ina fuɗa e yurmeende
Hol ko woni hakke yurmeende tagooje guurɗe
Hol jaabawol yimɓe wiyooɓe "caɗeele aadee ko njillu tan e kuutorɗe e terɗe ndernderiije hono hakkille, gite ekn, wonaa njillu ruuhu, ɗum noon wallude tagooje wonaa yurmeende".
O foti salmineede ko e laamɓe e fof
Hisnude e ƴiiƴam mboros bonɗo.
Hisnu e bakkodinɗo biyeteeɗo heege.
No lampa ka daɗirtee e henndu tooke wiyeteendu heege
Nguurndam ina foti hisneede e heege e warngooji.
Hisnu ndimaagu neɗɗo torroowo, mo ŋakkiraa naamnaade ñaamde, no neɗɗo muumɗo nii.
Hisnu mboros mo yani e njuumri
War tiggu weelo, hisnu miskineeɓe weelo.
Hisnude mbaydiiji filosofi e nder ɓanndu heege
Mbele eɗen poti ñamminde tagooje gonɗe e nder geec e leydi
Mbele eɗen poti ñamminde daabaaji men hoɗɓe ko wayi no na’i, baali ekn.
Mbele eɗen poti gollude e ñaamde
Hol ko waɗi won e yimɓe ina mbiya jibinannde adannde alaa, jibinannde aroore alaa
Yontaaji ina keɓa ɓalli kesi e jawdi e nder golle mum en.
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee weltaare ɓurnde toowde - Karma Siddihi, Yoga Siddihi, Gnana Siddihi e doole ɓurɗe ganndal-ɓanndu.
Hol no mbaawirten heɓde nguurndam ɓurɗam welde
So moƴƴere Joomiraawo feeñii, no weltaare Alla heɓirtee e timminde
Heɓde faandaare ndee jibinannde aadee ɓurnde toowde.
Yurmeende tan woni laawol heɓde moƴƴere Alla
Nokkuuji ɗiɗi yurmeende
Daartol Vallalar: Daartol neɗɗo jaalɗo maayde.
Mbele eɗen poti ruttaade ndiyam e leɗɗe ɗe min njibini
Alɗuɓe ina poti wallude ñawɓe. Koni
Hol ko woni sifaaji nguurndam tati . No foti sifaaji nguurndam weltaare ruuhu .
Hol sifaaji yurmeende Yurmeende ina waɗi sifaaji ɗiɗi.
Hol ko woni ñawu
Ko woni yurmeende
Hol ko woni haɗeede
Ko woni yiɗde
Hol ko woni kulol
Ko woni heege
Hol ko woni warngo
Hol ko woni baasal
Ko woni bakkaat
Ko woni weltaare ɓurnde toowde
Hol ko woni yamiroore Geno
Hol ko woni doole yurmeende
Hol ko woni faandaare yurmeende
Hol ko woni moƴƴere
Ko woni yurmeende aduna
Ko woni weltaare aduna
Hol nde neɗɗo tedduɗo majjata ndimaagu mum
Hol nde nguurndam gooto yurmotoo goɗɗo Nde ruuhu gooto fuɗata (yurmaade) tagooje goɗɗe guurɗe
Hol nde mawnikiniiɓe njiyata mawnikinaare mum en
Hol nde ego yahata e egoist en
Holno ruuhu naatata e ɓanndu Hol nde ruuhu naatata reedu
Hol ko kewata so heege yanii e aadee
Hol nde konu legendaire oo hulata
Mbele annduɓe, ɓe ngoppii haa laaɓi, maa njiytu
Nde karallo hakkille majjii hakkille mum en , wonti jiiɓru .
Hol weltaare timmunde Hol ko woni ngonka ɓurka toowde e ekstaasi
Mo woni keɓoowo weltaare ɓurnde toowde
No nganndirten Alla, e ganndal, e no ngonirten Alla e hoore mum Ko woni ruuhu rimɗinaaɗo
Hol ko waɗi won e yimɓe kollirtaa yurmeende e tiiɗnaare, nde njiyata mette goɗɗe guurɗe Hol ko waɗi ɓe ngalaa hakkeeji banndiraaɓe
Hol ko waɗi en haajuuji ɓanndu
Hol ko woni nafoore joofnude heege e warngooji, to bannge yurmeende toownde
Won e yimɓe ina tiiɗi hakkillaaji, ɓe ngalaa yurmeende so njiyii caɗeele tagooje goɗɗe. Hol ko waɗi ɓeeɗoo yimɓe ngalaa hakke e ruuhu
Hol ko waɗi tagooje guurɗe keewɗe ɗe Geno tagi ina tampi heege, ɗomka, kulol ekn.
Mbele aadee en fof ina njibina kadi no aadee nii . Do Ko aadee tan foti rokkude nguura
Mbele tiggu ina ñaama huɗo . Mbele kosam ko ñaamdu ordinateer wonande tigguuji
Mooftude gonɗi miskineeɓe wiyetee ko yurmeende.

On njaaraama yiyde lowre men e ɗemɗe garooje ɗee.
abkhaz - acehnese - acholi - afar - afrikaans - albanian - alur - arabic - armenian - assamese - avar - awadhi - aymara - azerbaijani - balinese - baluchi - bambara - bashkir - basque - batak-karo - batak-simalungun - batak-toba - belarusian - bemba - bengali - betawi - bhojpuri - bikol - bosnian - breton - bulgarian - burmese - buryat - cantonese - catalan - cebuano - chamorro - chechen - chichewa - chinese - chinese-simplified - chuukese - chuvash - corsican - crimean-tatar-cyrillic - crimean-tatar-latin - croatian - czech - danish - dari - dinka - divehi - dogri - dombe - dutch - dyula - dzongkha - english - esperanto - estonian - ewe - faroese - fijian - filipino - finnish - fon - french - french-canada - frisian - friulian - fulani - ga - galician - georgian - german - greek - guarani - gujarati - gurmukhi - haitian-creole - hakha-chin - hausa - hawaiian - hebrew - hiligaynon - hindi - huasteca - hungarian - hunsrik - iban - icelandic - igbo - ilocano - indonesian - inuktut-latin - inuktut-syllabics - irish - italian - jamaican-patois - japanese - javanese - jingpo - kalaallisut - kannada - kanuri - kapampangan - kazakh - khasi - khmer - kiga - kikongo - kinyarwanda - kituba - kokborok - komi - konkani - korean - krio - kurdish-kurmanji - kurdish-sorani - kyrgyz - lao - latgalian - latin - latvian - ligurian - limburgish - lingala - lithuanian - lombard - luganda - luo - luxembourgish - macedonian - madurese - maithili - makassar - malagasy - malay - malay-jawi - malayalam - maltese - mam - manx - maori - marathi - marshallese - marwadi - mauritian-creole - meadow-mari - meiteilon-manipuri - minang - mizo - mongolian - ndau - ndebele - nepalbhasa - nepali - nko - norwegian - nuer - occitan - oriya - oromo - ossetian - pangasinan - papiamento - pashto - persian - polish - portuguese-brazil - portuguese-portugal - punjabi-shahmukhi - qeqchi - quechua - romani - romanian - rundi - russian - sami-north - samoan - sango - sanskrit - santali - santali-latin - scots-gaelic - sepedi - serbian - sesotho - seychellois-creole - shan - shona - sicilian - silesian - sindhi - sinhala - slovak - slovenian - somali - spanish - sundanese - susu - swahili - swati - swedish - tahitian - tajik - tamazight - tamil - tatar - telugu - tetum - thai - tibetan - tifinagh - tigrinya - tiv - tok-pisin - tongan - tshiluba - tsonga - tswana - tulu - tumbuka - turkish - turkmen - tuvan - twi - udmurt - ukrainian - urdu - uyghur - uzbek - venda - venetian - vietnamese - waray - welsh - wolof - xhosa - yakut - yiddish - yoruba - yucatec-maya - zapotec - zulu -