Daartol Vallalar: Daartol neɗɗo jaalɗo maayde.

Hol ko haɗi en janngude daartol Vallalar ? Daartol goonga neɗɗo jaalɗo maayde. Ganndo goonga jiytuɗo laawol mbele neɗɗo ina wuura tawa maayaani. Oon jiytuɗo ganndal waylotoowal ɓanndu neɗɗo e ɓanndu ndu maayataa. O wayli ɓanndu neɗɗo e ɓanndu ganndal. Kaaloowo en laawol ngol nguurden tawa en maayaani. Mo anndi goonga Alla tagaaɗo, o haalani en hol ko woni sifaa Alla mo maayataa e hol to o woni. Mo ittunoo kala ko ina wona fenaande e naamnaade kala ko ina wona ganndal men e heɓde ganndal goongawal.

Innde ganndo goonga: Ramalingam Innde nde yiɗɓe mbiyata mo: Vallalar. Hitaande jibinannde: 1823 Hitaande waylo-waylo ɓanndu e ɓanndu annoore: 1874 Nokku jibinannde: Inndo, Chidambaram, Marudur. Jaɓɓungal : Ko jiytuɗo wonde neɗɗo ina waawi kadi yettaade ngonka Alla tawa maayataa, kadi heɓi oon ngonka. To leydi Inndo, to Tamil Nadu, e nder wuro ina wiyee Marudhur, ngo woni ko e kilooji capanɗe ɗiɗi fuɗnaange wuro Chidambaram, Ramalingam lollirɗo Vallalar jibinaa ko ñalnde alet 5 oktoobar 1823, waktu 17ɓo e feccere jamma.

Baaba Vallalar ina wiyee Ramaya, yumma mum ina wiyee Kinnammay. Baaba Ramaiah ko konte Marudhur, ko jannginoowo jannginoowo sukaaɓe. Yumma Chinnammai ina toppitii galle oo, ina mawnina sukaaɓe mum. Baaba Vallalar, Ramaiah, sankii ko e lewru jeegom caggal jibineede makko. Yumma Chinnammai, e miijaade jaŋde e jaŋde sukaaɓe mum, yahi Chennai, to leydi Inndo. Mawniiko gorko biyeteeɗo Sabapathy janngi ko e les porfeseer biyeteeɗo Kanchipuram. O wonti jaagorgal e haala epik. O huutoriima kaalis mo o dañi e yahde diskuuruuji ngam wallitde ɓesngu makko. Kanko Sabapathi o janngini miñiiko biyeteeɗo Ramalingam. Caggal ɗuum, o neldi mo janngude e les jannginoowo mo o janngi, hono porfeseer Kanchipuram biyeteeɗo Sabapathi.

Ramalingam, garɗo to Chennai, ina heewi yillaade jumaa Kandasamy. O weltiima no feewi e rewde Joomiraawo Murugan to Kandakottam. O waɗii, o yimi jimɗi ko fayti e Joomiraawo gila omo famɗi. Ramalingam, mo yahdaani e duɗal, mo jooɗaaki e galle, ko mawniiko gorko biyeteeɗo Sabapathi, ñaawi ɗum. Kono Ramalingam heɗtaaki mawniiko. Ko ɗum waɗi Sabapathi yamiri debbo mum Papathi Ammal e dow tiiɗnaare yo woppu ñamminde Ramalingam. Ramalingam, jaɓi ɗaɓɓaande mawniiko giɗaaɗo, fodani ɗum wonde maa o jooɗo e galle makko, o jannga. Ramalingam jooɗi nder suudu dow suudu ndu. So wonaa waktuuji nyaamdu, omo jooɗii e suudu nduu e sahaaji goɗɗi, omo tiiɗnoo e rewde Alla. Ñalnde heen, e nder gite makko, o woni e weltaade, omo yima jimɗi, omo goongɗini wonde Alla feeñii e makko.

Mawniiko gorko biyeteeɗo Sabapathi, meeɗnooɗo waɗde jeewte ko fayti e miijooji, waawaano tawtoreede jeewte ɗe o jaɓnoo ɗee sabu rafi cellal. Nii woni o naamndii miñiiko biyeteeɗo Ramalingam yo yah to nokku ɗo lefol ngol waɗetee ɗoo, o yima heen jimɗi ngam ustude waasde makko arde. E fawaade e ɗuum, Ramalingam yahi toon. Ñalnde heen, yimɓe heewɓe ina kawri ngam heɗaade yeewtere Sabapathi. Ramalingam yimi won e jimɗi no mawniiko wiyri ɗum nii. Caggal ɗuum, yimɓe mooɓiiɓe toon ɓee, ina ɗaɓɓi haa juuti wonde yo o waɗ yeewtere ruuhuyankoore. Nii woni Ramalingam kadi jaɓi. Lecture o waɗi ko jamma. Gooto fof ina haawnii, ina teskii. Ko ɗum woni lefol makko gadanol. Oon sahaa omo yahra e duuɓi jeenay.

Ramalingam fuɗɗii rewde ko ina yahra e duuɓi sappo e ɗiɗi to Tiruwottiriyur. O meeɗiino yahde Thiruvottriyur ñalnde kala gila e nokku ɓulli jeeɗiɗi ɗo o hoɗi ɗoo. Caggal tiiɗnaare heewɓe, Ramalingam jaɓi dewgal nde o yahrata e duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e jeeɗiɗi. O resi ɓiyiiko debbo biyeteeɗo Thanakodi, miñiiko debbo biyeteeɗo Unnamulai. Gorko e debbo fof ngonaano e nguurndam galle, ina njuumta e miijo Alla. E dow yamiroore debbo makko Thanakodi, nguurndam dewgal ngal timmata ko e ñalawma gooto. E jaɓgol debbo mum, Vallalar ina jokki e darnde mum ngam heɓde maayde. Ramalingam yiɗi anndude Alla goonga oo e ganndal. Ko ɗum waɗi e hitaande 1858, o ummii Chennai, o yilliima cuuɗi dewal keewɗi, o yottii wuro wiyeteengo Chidambaram. Yiyde Vallalar to Chidambaram, gardiiɗo wuro ina wiyee Karunguzhi, ina wiyee Thiruvengadam, ñaagii mo yo o ar jooɗo e wuro makko e galle makko. Haɓɓaade e giɗli makko, Vallalar jooɗii e hoɗorde Thiruvengadam fotde duuɓi jeenay.

Alla goonga oo woni ko e ngaandi e nder hoore men, ko atom tokooso. Annoore oon Alla fot e jalbugol miliyaar naange. Ko cfuum wacfi, ngam yim6e 6ee paama Alla mo woni annoore nder men, Vallalar wacfi lampa e yaasi, yetti cfum e mbaadi annoore. O fuɗɗii mahde suudu annoore sara Sathya Dharmachalai e hitaande 1871. O inniri suudu nduu, ndu timmini ko ina wona lebbi jeegom, ‘Diiso Hakkille’. O mahi suudu dewal nder wuro wi'eteengo Vadalur ngam Allah jooɗiiɗo nder mbaadi annoore bana ganndal mawngal nder ngaandi men. Alla goonga oo ko ganndal e nder koye men, wonande ɓe mbaawaa faamde ɗum, o mahii suudu e dow leydi, o huɓɓi lampa e nder suudu nduu, o wiyi ɓe yo ɓe cikku oon lampa ko Alla, ɓe ndewa ɗum. So en njuurniima miijooji men e oon sifaa, en nji’at Alla mo woni ganndal e nder koye men.

Ñalnde talaata subaka waktu jeetati, o ƴetti lefol yeeso galle biyeteeɗo Siddhi Valakam to wuro Mettukuppam, o waɗi waaju juutɗo e yimɓe mooɓiiɓe ɓee. Ndeen waaju wiyetee ko ‘jaŋde mawnde’. Oo waaju ina ardoo neɗɗo weltaade sahaa kala. Ina jaabo naamne keewɗe ummoriiɗe e junngo. Waaju oo ko ko yowitii e taƴde goongɗingol men. O wiyi laawol goonga ngol ko anndude e humpitaade goonga tagoore nde no woniri nii. Wonaa ɗuum tan. Kanko Vallalar o aamdiima naamne keewɗe ɗe min miijaaki kadi o jaabiima ɗe. Ɗeen naamne ko nii :...

Hol ko woni Alla? Hol to Alla woni? Mbele Alla ko gooto walla keewi? Hol ko waɗi eɗen poti rewde Alla? Hol ko jogori aroyde so en ndewaani Alla? Mbele ina woodi ko wayi no asamaan? Hol no pot-ɗen rewde Alla? Mbele Alla ko gooto walla keewi? Mbele Alla ina jogi juuɗe e koyɗe? Mbele ezen mbaawi wacfde Alla huunde? Hol ko woni laawol ɓurngol hoybude ngam heɓde Alla? Hol to Alla woni e tagoore? Hol mbaadi woni mbaadi ndi maayataa? Hol no mbaylirten ganndal men e ganndal goongawal? Hol no naamnirtaa naamne, keɓaa jaabawuuli mum en? Hol ko suuɗi en goonga? Mbele eden daña huunde e Alla tawa en ngollaani? Mbele diine ina nafa nafoore e anndude Alla goonga o?

Kewu garoowo caggal nde o ƴetti lefol ngol ko, e lewru Tamil Karthigai, ñalnde ñalngu mawningol annoore, o ƴetti lampa deepa ka ina huɓɓa sahaa kala e nder suudu makko, o waɗti ɗum yeeso suudu mawndu nduu. Ñalnde 19 lewru Thai e hitaande 1874, woni e lewru Yarkomaa, ñalnde hoodere Poosam cifaaɗe e ganndal koode Inndo, Vallalar barkinii yimɓe fof. Vallalar naati suudu mawndu nduu ko hakkunde jamma. No o yiɗiri, almuɓɓe makko teeŋtuɓe, Kalpattu Aiya e Thozhuvur Velayudham, udditi damal suudu udditirdu nduu gila yaasi.

Gila oon ñalawma, Vallalar feeñaani no mbaadi nii e gite men ɓalliije, kono ko annoore diine ngam ƴellitde ganndal. Nde tawnoo gite men terɗe ngalaa baawɗe yi’de ɓanndu ganndal, ɗe mbaawaa yi’de Joomiraawo men gonɗo e kala nokku. Nde tawnoo ɓanndu ganndal ina yaaji e mbaydi mbaylaandi ndi gite neɗɗo njiyataa, gite men mbaawaa yiyde ɗum. Vallalar, no o anndiri nii, adii waylude ɓanndu makko neɗɗo, wonta ɓanndu laaɓndu, caggal ɗuum wonta ɓanndu sonndu ina wiyee Om, caggal ɗuum wonta ɓanndu ganndal duumingal, kadi omo wondi e men sahaa kala, omo rokka en moƴƴere makko.

Ko faati e Vallalar fof e defte mum ɗemngal fulani

Guurɗo fof poti.
Hol ko woni yiɗde jibinannde aadee
Ko ɗe keɓata e feccere moƴƴere Alla. Ko ɗe keɓata e timmal moƴƴere Alla
Hol ko woni nafoore heɓde aduna-weltaare
Hol ko woni nafoore weltaare asamaan
Ko wiyetee weltaare aduna asamaan
So neɗɗo heɓii weltaare, hakkille mum weltoto. So o heɓii sunaare, hakkille makko wontat ko ɓuuɓɗo. So ɗuum ɓennii, hol ko woni jaabawol naamnal ngal
Mbele hakkille men ina heɓa weltaare e mette
Mbele eɗen mbaawi rokkude daabaaji ñaamooɓe kosam sabu yurmeende
Mbele eɗen mbaawi yejjiteede e weelo, puɗɗoɗen rokkude nguura tan ko terɗe galle men
Mbele eɗen njogii ndimaagu haɗde bonanndeeji kewɗi e men
Mbele eɗen mbaawi muñde heege tawa en ñaamaani nguura
Hol no nganndir mi yurmeende tan woni laawol heɓde moƴƴere Alla
Hol nde yurmeende yaltata e tagooje guurɗe e tagooje guurɗe goɗɗe
Yurmeende ina rokka jikkuuji aduna. So yurmeende alaa, ina foti faamde wonde nehdi aduna woodataa. Hol no ɗum wayi
Yurmeende ko kuutorgal e feccere feeñninde moƴƴere Alla
Eɗen poti anndude tigi rigi wonde yurmeende ko laamɓe.
Hol ko saabi ko heewi e tagooje guurɗe ɗe Geno tagi ɗee ina tampi no feewi heege, warhoore, ñawu ekn.
Hol ko woni firo nehdi yurmeende Hol ko woni grammar nehdi yurmeende
Neɗɗaŋke ina jogii ɓalli ceertuɗi e nder koyɗi
Hol ko waɗi banndiraaɓe ɓiɗɓe ɗiɗo ina ceerti jikkuuji e golle
nehdi yurmeende
Mbele maleykaaji ina ñaama nguura kadi ina njogii heege
So tawii ruuhu ina heɓa ko moƴƴi e ko boni walla terɗe e hakkille ina keɓa weltaare e mette So tawii ruuhu ina heɓa hay huunde, hol ko woni nafoore yurmeende
Mbele eɗen mbaawi rokkude daabaaji ñaamooɓe kosam sabu yurmeende
Ko ñaamde leɗɗe ina haɓa e yurmeende
Hol to semmbe ummotooɗo ngam yurmeende ruuhu ummotoo
No paamirten woodde jibinannde ɓennunde
Hol no mbaawirten heɓde weltaare ɓurnde mawnude e dewgal e kewuuji goɗɗi
Hol ko woni innde neɗɗo keɓɗo celestial-bliss
Nyaamnu wumɓe, muumɓe, muumɓe e ŋoŋɗi.
Oh, niɓɓiɗi jooni, hol to njahaten ngam nyaamde
Mbele eɗen njogii ndimaagu suɓaade ɓalli men
Hol ko woni nafoore weltaare ɓurnde toowde
Mbele eɗen poti rokkude jawdi men, sehilaaɓe e gollotooɓe nguura
Hol ko waɗi eɗen keewi teeŋtinde rokkude yimɓe weeloɓe nguura
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee weltaare aduna
Hol ko woni teddeendi mo heɓi ndee weltaare ɓurnde toowde - Hakkille-ɓanndu ko keeriiɗo.
So en njiɗii anndude no keɓirten moƴƴere Alla, nde woni tagoore ndee:-
Hol no moƴƴere Alla feeñirta e ruuhu nde ruuhu ina yurminoo tagooje guurɗe ɗee kala, laabi keewɗi
Hol ko woni normalité moƳƳere Alla, ko ɗum woni feeñninde tagoore
Hol ko laamɗo Veda wiyi e rokkude miskineeɓe nguura Mbele aadee ina waawi wuurde tan tawa alaa ballal woɗɓe
Hol no keɓirten moƴƴere Alla, woni feeñninde Alla e tagoore
Hol no moƴƴere Alla yaltirta e ɓernde, nde ɓernde fuɗata ɓuuɓde e ɓuuɓtude
Eɗen poti anndude wonde moƴƴere, feeñninde Alla e tagoore ndee, ina feeñi e kala nokku e kala sahaa hono nii.
Weltaare nde ummotoo ko e ñaamde kosam ko hol weltaare
Nguurndam galle ɓuri monastik.
Hol no miskiino rokkirta weelo ñaamde
Neɗɗaagal asamaan ina woodi sabu yurmeende e tagooje guurɗe. So yurmeende alaa, nehdi asamaan woodataa. Hol no ɗum wayi
No kosam woniri ñaamdu bonndu Mbele weltaare ummoriinde e ñaamde kosam ina moƴƴi walla ina boni
Ko woni weltaare ɓurnde toowde
No wonirta laamɗo sifaa . Hol laamɗo potɗo e neɗɗo, ñamminɗo weelo, rokki ɗum en ekstaas
Hol no neɗɗo wonirta hakkille
No ñawbuuli cafrotaako safrirta
No heɓirtee ɓiɗɗo ganndo
No nguurndam juutɗam
So aɗa yiɗi anndude no keɓirtaa ndeen moƴƴere
No keɓirten moƴƴere Alla
No rewretee Alla Huutoraade yurmeende tagoore gonnde e aadee en fof
hollude yurmeende e tagooje guurɗe wiyatee kadi ko rewde Geno.
Hol nde siddaaji, annduɓe, e asket en mbaɗtata mette
Mbele heege ina foola laamɗo mo foolaaka
Mbele heege maɓɓe ina addana ɓe yeeyde sukaaɓe maɓɓe tedduɓe
Heege ɓuri torraaji fof bonde. Noy
Mbele torra heege ko gootum e yimɓe fof
Hol no njiyruɗen jeese ɓuuɓɗe sukaaɓe men weelo
Ko min poti ruttaade ndiyam e leɗɗe gonɗe e laddeeji e nokkuuji toowɗi .
Hol no golle bakkaat e nder jibinannde ɓennunde ndee ngartiri e ndee jibinannde jooni
Ko hokkude nguura yurmeende
Yoo en mballu ɓeen wonɓe e caɗeele no sariya Alla yamiri nii
Mbele heege ko kuutorgal ngam yettaade laamɗo-dowla
Mbele en mbaawi nipde ɓuuɓri Mbele en mbaawi ñaamde ɓuuɓri
Ko geɗe ummoriiɗe e leɗɗe ko laaɓtuɗe no gaasa e ƴiye nii
Hol no nganndirten won jibinannde ɓennunde
Mbele ina woodi jeyngol e asamaan
Mbele aawdi ina wuuri walla ina maayi
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee ɗoo weltaare toownde - Ganndal-ɓanndu hay huunde waawaa haɗde ɗum.
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee ɗoo weltaare toownde - Ganndal-ɓanndu alaa sifaa.
Hol ko woni teddeendi mo heɓi ndee weltaare ɓurnde toowde - Ganndal-ɓanndu ko maayngal, ɗum noon waawaa toɗɗaade geɗe joy gonɗe e dow mum.
Hay yimɓe yiɗɓe kadi ina ngondi e heege mum en, ina ɗaminii nguura.
Wuurdu haa abada e hokkude nyaamdu
Yoo en ɗoofto haɗeede Alla
Yoo en mbaren daabaaji bonɗi Hol ko waɗi ko adii fof wiyde, yurmeende ina foti wonde gootum e denndaangal tagooje guurɗe
Hol ko ɓuri himmude e dewgal walla e ñalɗi weltaare goɗɗi
Ko goonga, nguura rokkaama daabaaji e colli tuugnaade e karma mum en. Kono aadee ina foti gollude, heɓa nguura. Koni
Hol ko woni faandaare yurmeende ɓurnde teeŋtude . Hol to ruuhu e Alla ngoni e nder men
Alla yamiri e nder Vedas (binndi) ko nii.
No keɓirten ɗeeɗoo geɗe tati wellitaare e nafooje nguurndam .
Reento cuuɗi goongaaji ɗii e majjere, mbaɗtaa yurmeende.
Hol ko woni faandaare jibineede aadee?
Mumtu yiite heege ganndo.
Hol ko waɗi aadee e tagooje goɗɗe ina ngondi e caɗeele
Sabu ŋakkeende yurmeende e neɗɗaagal, jibinannde bonnde ina ɓeydoo, jikkuuji bonɗi ina ngoodi e kala nokku. Hol no ɗum wayi
No sellirta e kala caɗeele kewɗe e nguurndam men
Hol nde ardiiɓe diine ndewataa nehdi kastaaji mum en e diine mum en
Ittu mette weelo, mbaɗtaa ɓe ɗaanaade.
itta tooke ɗee e nguura, nguurtina ɗum e majjere.
Hol njeenaari ñamminde miskiino mo alaa ballal
Hol ko woni fotde ruuhu ina fuɗa e yurmeende
Hol ko woni hakke yurmeende tagooje guurɗe
Hol jaabawol yimɓe wiyooɓe "caɗeele aadee ko njillu tan e kuutorɗe e terɗe ndernderiije hono hakkille, gite ekn, wonaa njillu ruuhu, ɗum noon wallude tagooje wonaa yurmeende".
O foti salmineede ko e laamɓe e fof
Hisnude e ƴiiƴam mboros bonɗo.
Hisnu e bakkodinɗo biyeteeɗo heege.
No lampa ka daɗirtee e henndu tooke wiyeteendu heege
Nguurndam ina foti hisneede e heege e warngooji.
Hisnu ndimaagu neɗɗo torroowo, mo ŋakkiraa naamnaade ñaamde, no neɗɗo muumɗo nii.
Hisnu mboros mo yani e njuumri
War tiggu weelo, hisnu miskineeɓe weelo.
Hisnude mbaydiiji filosofi e nder ɓanndu heege
Mbele eɗen poti ñamminde tagooje gonɗe e nder geec e leydi
Mbele eɗen poti ñamminde daabaaji men hoɗɓe ko wayi no na’i, baali ekn.
Mbele eɗen poti gollude e ñaamde
Hol ko waɗi won e yimɓe ina mbiya jibinannde adannde alaa, jibinannde aroore alaa
Yontaaji ina keɓa ɓalli kesi e jawdi e nder golle mum en.
Hol ko woni teddeendi neɗɗo keɓɗo ndee weltaare ɓurnde toowde - Karma Siddihi, Yoga Siddihi, Gnana Siddihi e doole ɓurɗe ganndal-ɓanndu.
Hol no mbaawirten heɓde nguurndam ɓurɗam welde
So moƴƴere Joomiraawo feeñii, no weltaare Alla heɓirtee e timminde
Heɓde faandaare ndee jibinannde aadee ɓurnde toowde.
Yurmeende tan woni laawol heɓde moƴƴere Alla
Nokkuuji ɗiɗi yurmeende
Daartol Vallalar: Daartol neɗɗo jaalɗo maayde.
Mbele eɗen poti ruttaade ndiyam e leɗɗe ɗe min njibini
Alɗuɓe ina poti wallude ñawɓe. Koni
Hol ko woni sifaaji nguurndam tati . No foti sifaaji nguurndam weltaare ruuhu .
Hol sifaaji yurmeende Yurmeende ina waɗi sifaaji ɗiɗi.
Hol ko woni ñawu
Ko woni yurmeende
Hol ko woni haɗeede
Ko woni yiɗde
Hol ko woni kulol
Ko woni heege
Hol ko woni warngo
Hol ko woni baasal
Ko woni bakkaat
Ko woni weltaare ɓurnde toowde
Hol ko woni yamiroore Geno
Hol ko woni doole yurmeende
Hol ko woni faandaare yurmeende
Hol ko woni moƴƴere
Ko woni yurmeende aduna
Ko woni weltaare aduna
Hol nde neɗɗo tedduɗo majjata ndimaagu mum
Hol nde nguurndam gooto yurmotoo goɗɗo Nde ruuhu gooto fuɗata (yurmaade) tagooje goɗɗe guurɗe
Hol nde mawnikiniiɓe njiyata mawnikinaare mum en
Hol nde ego yahata e egoist en
Holno ruuhu naatata e ɓanndu Hol nde ruuhu naatata reedu
Hol ko kewata so heege yanii e aadee
Hol nde konu legendaire oo hulata
Mbele annduɓe, ɓe ngoppii haa laaɓi, maa njiytu
Nde karallo hakkille majjii hakkille mum en , wonti jiiɓru .
Hol weltaare timmunde Hol ko woni ngonka ɓurka toowde e ekstaasi
Mo woni keɓoowo weltaare ɓurnde toowde
No nganndirten Alla, e ganndal, e no ngonirten Alla e hoore mum Ko woni ruuhu rimɗinaaɗo
Hol ko waɗi won e yimɓe kollirtaa yurmeende e tiiɗnaare, nde njiyata mette goɗɗe guurɗe Hol ko waɗi ɓe ngalaa hakkeeji banndiraaɓe
Hol ko waɗi en haajuuji ɓanndu
Hol ko woni nafoore joofnude heege e warngooji, to bannge yurmeende toownde
Won e yimɓe ina tiiɗi hakkillaaji, ɓe ngalaa yurmeende so njiyii caɗeele tagooje goɗɗe. Hol ko waɗi ɓeeɗoo yimɓe ngalaa hakke e ruuhu
Hol ko waɗi tagooje guurɗe keewɗe ɗe Geno tagi ina tampi heege, ɗomka, kulol ekn.
Mbele aadee en fof ina njibina kadi no aadee nii . Do Ko aadee tan foti rokkude nguura
Mbele tiggu ina ñaama huɗo . Mbele kosam ko ñaamdu ordinateer wonande tigguuji
Mooftude gonɗi miskineeɓe wiyetee ko yurmeende.

On njaaraama yiyde lowre men e ɗemɗe garooje ɗee.
abkhaz - acehnese - acholi - afar - afrikaans - albanian - alur - amharic - arabic - armenian - assamese - avar - awadhi - aymara - azerbaijani - balinese - baluchi - bambara - baoulé - bashkir - basque - batak-karo - batak-simalungun - batak-toba - belarusian - bemba - bengali - betawi - bhojpuri - bikol - bosnian - breton - bulgarian - burmese - buryat - catalan - cebuano - chamorro - chechen - chichewa - chinese - chinese-simplified - chuukese - chuvash - corsican - crimean-tatar-cyrillic - crimean-tatar-latin - croatian - czech - danish - dari - dinka - divehi - dogri - dombe - dutch - dyula - dzongkha - english - esperanto - estonian - ewe - faroese - fijian - filipino - finnish - fon - french - french-canada - frisian - friulian - fulani - ga - galician - georgian - german - greek - guarani - gujarati - gurmukhi - haitian-creole - hakha-chin - hausa - hawaiian - hebrew - hiligaynon - hindi - hmong - huasteca - hungarian - hunsrik - iban - icelandic - igbo - indonesian - inuktut-latin - inuktut-syllabics - irish - italian - jamaican-patois - japanese - javanese - jingpo - kalaallisut - kannada - kanuri - kapampangan - kazakh - khasi - khmer - kiga - kikongo - kinyarwanda - kituba - kokborok - komi - konkani - korean - krio - kurdish-kurmanji - kurdish-sorani - kyrgyz - lao - latgalian - latin - latvian - ligurian - limburgish - lingala - lithuanian - llocano - lombard - luganda - luo - luxembourgish - macedonian - madurese - maithili - makassar - malagasy - malay - malay-jawi - malayalam - maltese - mam - manx - maori - marathi - marshallese - marwadi - mauritian-creole - meadow-mari - meiteilon-manipuri - minang - mizo - mongolian - ndau - ndebele - nepalbhasa - nepali - nko - norwegian - nuer - occitan - oriya - oromo - ossetian - pangasinan - papiamento - pashto - persian - polish - portuguese-brazil - portuguese-portugal - punjabi-shahmukhi - qeqchi - quechua - romani - romanian - rundi - russian - sami-north - samoan - sango - sanskrit - santali - santali-latin - scots-gaelic - sepedi - serbian - sesotho - seychellois-creole - shan - shona - sicilian - silesian - sindhi - sinhala - slovak - slovenian - somali - spanish - sundanese - susu - swahili - swati - swedish - tahitian - tajik - tamazight - tamil - tatar - telugu - tetum - thai - tibetan - tifinagh - tigrinya - tiv - tok-pisin - tongan - tshiluba - tsonga - tswana - tulu - tumbuka - turkish - turkmen - tuvan - twi - udmurt - ukrainian - urdu - uyghur - uzbek - venda - venetian - vietnamese - waray - welsh - wolof - xhosa - yakut - yiddish - yoruba - yucatec-maya - zapotec - zulu -