Vallalar historjá: Olbmo historjá gii vuittii jápmima.

Manne galggašeimmet lohkat Vallalar historjjá? Duohta historjá olbmos gii vuittii jápmima. Duohta dutki gii gávnnai vuogi mo olmmoš sáhttá eallit jápmima haga. Son gii gávnnai dieđa mii dahká olbmo rupmaša jápmemeahttun rupmašin. Son gii rievdadii olbmo rupmaša máhtolašvuođa rupmašin. Son gii muitalii midjiide mo mii galgat eallit jápmekeahttá. Son gii vásihii Ipmila lunddolaš duohtavuođa ja muitalii midjiide mii lea Ipmila jápmemeahttun hápmi ja gos son lea. Son gii válddii eret buot fámohisvuođaid ja jearahalai visot min máhtuin ja olahii duohta máhtu.

Duohta dutki namma: Ramalingam Namma man ráhkis olbmot gohčodit su: Vallalar. Riegádanjahki: 1823 Jahki go rumaš rievddai čuovgaruovttus: 1874 Riegádanbáiki: India, Chidambaram, Marudur. Ovdáneapmi: Son gii gávnnai ahte olmmoš sáhttá maiddái olahit Ipmila dili ja ii jápmit, ja olahii dan dili. Indias, Tamil Nadus, Marudhur nammasaš gávpogis, mii lea logi kilomehtera davábealde Chidambaram gávpoga, riegádii Ramalingam alias Vallalar sotnabeaivve skábmamánu 5. beaivvi 1823 diibmu 17:54.

Vallalar áhči namma lei Ramaiah, ja su eatni namma lei Chinnammai. Áhčči Ramaiah lei Marudhura rehketdoalli ja oahpaheaddji gii oahpahii mánáid. Eadni Chinnammai fuolahii viesu ja bajásšattai iežas mánáid. Vallalar áhčči Ramaiah jámii guđát mánu maŋŋel su riegádeami. Eadni Chinnammai, go jurddašii iežas mánáid oahpu ja boahtteáiggi, de vulggii Chennai, Indiai. Vallalar boarráset viellja Sabapathy oahpai kanchipurama professor Sabapathy luhtte. Son šattai epihkalaš diskursameašttirin. Son geavahii ruđaid maid dine go váccii diskurssaid, doarjut bearraša. Sabapathi ieš oahpahii iežas nuorat vielja Ramalingama. Maŋŋil son sáddii su oahppat dan oahpaheaddji luhtte geainna son lei oahppan, Kanchipuram professor Sabapathi.

Ramalingam, gii máhcai Chennaii, galledii dávjá Kandasamy-tempela. Son lei ilus go beasai gudnejahttit Hearrá Murugana Kandakottamis. Son ráhkadii ja lávllui lávlagiid Hearrá birra juo nuorravuođas. Ramalingam, gii ii vázzán skuvlla dahje orron ruovttus, oaččui moaitámuša su boarráset viellja Sabapathi bealis. Muhto Ramalingam ii guldalan iežas boarráset vielja. Danne gohčui Sabapathi garrasit iežas áhku Papathi Ammala heaitit borramuša fállamis Ramalingamii. Ramalingam, gii mieđihii iežas ráhkis boarráset vielja gáibádussii, lohpidii orrut ruovttus ja lohkat. Ramalingam orui viesu bajimus lanjas. Earret borramušáiggiid, de son orui eará áiggiid latnjii ja lei aktiivvalaččat mielde Ipmila gudnejahttimis. Okta beaivi, speadjalis seinni alde, son lei ilus ja lávllui lávlagiid, ja jáhkká ahte Ipmil lei almmustuvvan sutnje.

Su boarráset viellja, Sabapathi, gii ovdal doalai logaldallamiid mytologiija birra, ii beassan searvat logaldallamii masa lei mieđihan buohcuvuođa geažil. Nu son bivddii iežas nuorat vielja Ramalingama mannat dohko gos logaldallan galggai lágiduvvot ja lávlut muhtun lávlagiid vai beasašii buhttet dan ahte son ii beassan boahtit. Dan vuođul Ramalingam manai dohko. Dan beaivvi ledje ollu olbmot čoahkkanan guldalit Sabapathi logaldallama. Ramalingam lávllui muhtun lávlagiid nugo su boarráset viellja lei sutnje muitalan. Dan maŋŋá dohko čoahkkanan olbmot čuoččuhit guhká ahte son galggai doallat vuoiŋŋalaš logaldallama. Nu ahte Ramalingam maid mieđihii. Logaldallan lei maŋŋit eahkedis. Buohkat ledje hirpmástuvvan ja gudnejahtton. Dát lei su vuosttaš logaldallan. Son lei dalle njeallje jagi boaris.

Ramalingam álggii ipmilbálvalit 12-jahkásažžan Thiruvottriyuris. Son váccii juohke beaivvi Thiruvottriyurii dan čieža čáhcebohcci guovllus gos son orui. Máŋggaid čuoččuhusa mielde Ramalingam mieđihii náitalit logičiežajahkásažžan. Son náitalii iežas ustit Unnamulai nieiddain, Thanakodiin. Sihke áhčči ja eadni eaba lean mielde bearašeallimis ja ledje čadnon Ipmila jurddašeapmái. Su eadni Thanakodi mieđihemiin náittosdili loahpahuvvo ovtta beaivvis. Áhká mieđihemiin Vallalar joatká iežas áŋgiruššama olahit jápmemeahttunvuođa. Ramalingam háliidii dovdat duohta Ipmila máhtu bokte. Danne son 1858:s fárrii Chennais ja galledii máŋga tempela ja beasai Chidambaram nammasaš gávpogii. Go oinnii Vallalara Chidambaramis, de Karunguzhi nammasaš gávpoga hálddašeaddji, man namma lei Thiruvengadam, bivddii su boahtit orrut su gávpogis ja su viesus. Ráhkisvuođastis čadnon Vallalar orui Thiruvengadam-visttis njeallje jagi.

Duohta Ipmil lea oaivvis min oaivvis, dego unna atoma. Dan Ipmila čuovga lea seamma stuoris go miljárdda beaivváža čuovga. Danin vai dábálaš olbmot ipmirdit Ipmila gii lea čuovga min siste, de bijai Vallalar lámppá olggobeallái ja rámidii dan čuovgga hámis. Son álggii hukset čuovgatempela Sathya Dharmachalai lahka jagis 1871. Son nammadii tempela, mii gárvánii sullii guđa mánu geahčen, 'Vissisvuođa ráđđi'. Son huksii tempel Vadalur nammasaš gávpogii Ipmilii gii orru čuovgga hámis ja dat lea stuorra máhttu min oaivvis. Duohta Ipmil lea máhttu min oaivvis, ja sidjiide geat eai sáhte dan áddet, son huksii eatnama ala tempel, čuovggahii lámppá dan tempelii ja gohčui sin jurddašit dan lámppá Ipmilin ja gudnejahttit dan. Go mii čohkket jurdagiid dan láhkai, de mii vásihit Ipmila gii lea máhttu min oaivvis.

Duorastaga iđđes diibmu ovccis son loktii leavgga Siddhi Valakam nammasaš vistti ovddabeallái Mettukuppam gávpogis ja doalai guhkes sártni čoahkkanan olbmuide. Dat sárdni gohčoduvvo 'menorga oahpahussan'. Dát sárdni rávve olbmo leat álo lihkolaš. Dat vástida máŋgga gažaldagaide mat čuožžilit gieđas. Sárdni lea dan birra ahte rihkkut min fámohisvuođaid. Son lohká ahte duohta vuohki lea dovdat ja vásihit luonddu duohtavuođa nu mo dat lea. Ii dušše dat. Vallalar lea ieš jearran olu gažaldagaid maid mii eat leat jurddašan ja vástidan daid. Dat gažaldagat leat čuovvovaččat:.

Mii lea Ipmil? Gos Ipmil lea? Leago Ipmil okta vai máŋga? Manne mii galgat gudnejahttit Ipmila? Mii dáhpáhuvvá jus mii eat bálval Ipmila? Lea go dakkár ášši go albmi? Mo mii galgat bálvalit Ipmila? Leago Ipmil okta vai máŋga? Leat go Ipmilis gieđat ja julggit? Sáhttit go mii dahkat maidege Ipmila ovddas? Mii lea álkimus vuohki gávdnat Ipmila? Gos lea Ipmil luonddus? Makkár hápmi lea jápmemeahttun hápmi? Mo mii rievdadit min máhtu duohta máhtun? Movt jearat gažaldagaid ja oaččut vástádusaid daidda? Mii čiegada duohtavuođa min ovddas? Sáhttit go mii oažžut maidege Ipmilis barggu haga? Lea go osku ávkkálaš dovdat duohta Ipmila?

Čuovvovaš dáhpáhus maŋŋel go lei lokten leavgga lei, tamil-mánus Karthigai, festiválabeaivvi mii ávvudii čuovgga, son válddii deepa-lámppá mii álo buollái su latnjii ja bijai dan ovdii viessu. Jagi 1874 Thai mánu 19. beaivvi, namalassii čakčamánus, indiána astronomiijas namuhuvvon Poosam-nástti beaivvi, buressivdnidii Vallalar buohkaid. Vallalar bođii sisa viesu latnjii gaskaija áigge. Su dáhtu mielde su dehálaš máhttájeaddjit, Kalpattu Aiya ja Thozhuvur Velayudham, giddejedje uvssa giddejuvvon latnjii olggobealde.

Dan beaivvi rájes ii leat Vallalar ilbman min fysalaš čalmmiide hápmin, muhto lea leamaš dievaslaš čuovga máhtu hábmemii. Go min fysalaš čalmmiin ii leat fápmu oaidnit dieđu rupmaša, de dat eai sáhte oaidnit min Hearrá, gii lea álo ja juohke sajis. Go máhttoávnnas lea dan spektra buollánguhkkodaga olggobealde mii olbmo čalmmiin oidno, de min čalmmit eai oainne dan. Vallalar, nugo son dieđihii, rievdadii vuos olmmošlaš rupmaša buhtes rupmašii, de jietnarupmašii mii gohčoduvvui Om, ja de agálaš máhtu rupmašii, ja son lea álo min luhtte ja addá iežas árpmu.

Buot Vallalar ja su girjjiid birra sámegillii (davvi)

Don leat bures boahtin geahččat min neahttasiidduid čuovvovaš gielaide.
abkhaz - acehnese - acholi - afar - afrikaans - albanian - alur - amharic - arabic - armenian - assamese - avar - awadhi - aymara - azerbaijani - balinese - baluchi - bambara - baoulé - bashkir - basque - batak-karo - batak-simalungun - batak-toba - belarusian - bemba - bengali - betawi - bhojpuri - bikol - bosnian - breton - bulgarian - burmese - buryat - catalan - cebuano - chamorro - chechen - chichewa - chinese - chinese-simplified - chuukese - chuvash - corsican - crimean-tatar-cyrillic - crimean-tatar-latin - croatian - czech - danish - dari - dinka - divehi - dogri - dombe - dutch - dyula - dzongkha - english - esperanto - estonian - ewe - faroese - fijian - filipino - finnish - fon - french - french-canada - frisian - friulian - fulani - ga - galician - georgian - german - greek - guarani - gujarati - gurmukhi - haitian-creole - hakha-chin - hausa - hawaiian - hebrew - hiligaynon - hindi - hmong - huasteca - hungarian - hunsrik - iban - icelandic - igbo - indonesian - inuktut-latin - inuktut-syllabics - irish - italian - jamaican-patois - japanese - javanese - jingpo - kalaallisut - kannada - kanuri - kapampangan - kazakh - khasi - khmer - kiga - kikongo - kinyarwanda - kituba - kokborok - komi - konkani - korean - krio - kurdish-kurmanji - kurdish-sorani - kyrgyz - lao - latgalian - latin - latvian - ligurian - limburgish - lingala - lithuanian - llocano - lombard - luganda - luo - luxembourgish - macedonian - madurese - maithili - makassar - malagasy - malay - malay-jawi - malayalam - maltese - mam - manx - maori - marathi - marshallese - marwadi - mauritian-creole - meadow-mari - meiteilon-manipuri - minang - mizo - mongolian - ndau - ndebele - nepalbhasa - nepali - nko - norwegian - nuer - occitan - oriya - oromo - ossetian - pangasinan - papiamento - pashto - persian - polish - portuguese-brazil - portuguese-portugal - punjabi-shahmukhi - qeqchi - quechua - romani - romanian - rundi - russian - sami-north - samoan - sango - sanskrit - santali - santali-latin - scots-gaelic - sepedi - serbian - sesotho - seychellois-creole - shan - shona - sicilian - silesian - sindhi - sinhala - slovak - slovenian - somali - spanish - sundanese - susu - swahili - swati - swedish - tahitian - tajik - tamazight - tamil - tatar - telugu - tetum - thai - tibetan - tifinagh - tigrinya - tiv - tok-pisin - tongan - tshiluba - tsonga - tswana - tulu - tumbuka - turkish - turkmen - tuvan - twi - udmurt - ukrainian - urdu - uyghur - uzbek - venda - venetian - vietnamese - waray - welsh - wolof - xhosa - yakut - yiddish - yoruba - yucatec-maya - zapotec - zulu -